Ministerit esikuntineen ovat vetäytyneet kuoreensa, eikä medialle irtoa kommentteja. Tämä kertoo siitä, että neuvottelut Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan päälinjoista ovat herkässä vaiheessa.
Kerrataan mistä on kyse: Hallitus etsii keinoja leikata Suomen hiilidioksidipäästöjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi osana EU:n ilmastopolitiikkaa ja Pariisin ilmastosopimusta.
Hallitus on tiettävästi päässyt jo pitkälle tieliikenteen päästövähennyksien sopimisessa. Poliittisesti vaikeimmaksi energialinjaukseksi näyttää nousevan, ehkä odotusten mukaisesti, tuulivoiman tukeminen.
Nyt voimassa olevaan tuulivoiman syöttötariffiin otetaan uusia tuulivoimaloita mukaan enää vuoden ajan, joten hallituksen pitää linjata, jatketaanko tuulisähkötukea vai ei.
Valmisteilla olevan ilmasto- ja energiastrategian luonnoksessa esitetään uusiutuvalle sähkölle niin sanotun "teknologianeutraalin tarjouskilpailun" käyttöönottoa. Tavoitteena on saada Suomeen lisää päästötöntä voimantuotantoa 2020-luvulla.
Ylen näkemän esitysluonnoksen mukaan vuosina 2018–2020 kilpailutettaisiin kaksi terawattituntia (TWh) uusiutuvaa sähköä.
Käytännössä kyse olisi kuitenkin uudenlaisesta tuulivoimatuesta, sillä tuulisähkö peittoaisi esimerkiksi aurinkosähköhankkeet tarjouskilpailussa. Energia-alalla arvioidaan yleisesti, että tuulivoima on uuden kapasiteetin osalta jo nyt halvin sähköntuotantomuoto Pohjoismaissa.
Kaksi terawattituntia tarkoittaisi sitä, että Suomeen nousisi 220–230 kolmen megawatin tuulivoimalaa. Tätä nykyä Suomessa on arviolta 520 tuulivoimalaa. Tuulivoima kattoi viime vuonna vajaat kolme prosenttia Suomen sähkönhankinnasta.
Puolueet eri linjoilla
Näkemyseroista kertoo se, että tuulivoimatuesta on neuvoteltu tiettävästi jo useita päiviä. Ylen tietojen mukaan hallituspuolueiden välillä on kiistaa siitä, pitääkö tuulivoimaa ylipäätään tukea ja jos pitää, mikä olisi tavoiteltava energiamäärä.
Kahden terawattitunnin tavoitteen taustalla on hallituksen uusiutuvan energian linjaus: Energiankulutuksesta yli puolet pitäisi olla uusiutuvaa 2030 mennessä. Tavoite voidaan kuitenkin saavuttaa myös lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä vaikkapa liikenteessä.
Ylen tietojen mukaan keskusta kannattaa pohjaesitystä. Perussuomalaiset vastustavat uutta tuulivoimatukea. Kokoomus on huolissaan tukisummista. Verovaroja uuteen tukeen kuluisi arviolta 300–600 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.
Kannattajien motiivit liittyvät uusiutuvan energian tavoitteen ohella elinkeinopolitiikkaan. Hyvään vauhtiin päässyttä tuulivoimateollisuutta ei haluta nyt näivettää. Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimainvestointeja on putkessa miljardien eurojen arvosta.
Arvostelijat taas huomauttavat, että tuulivoimatuki kohdistuu sähköntuotantoon, joka on jo EU:n päästökaupan piirissä. Tuki tekee saastuttamisesta halvempaa muualla EU-alueella.
Yle pyysi juttua varten kommentteja usealta ministeriltä ja ministereiden esikunnista. Kukaan tavoitetuista ministereistä ei halunnut kommentoida asiaa julkisesti neuvottelutilanteen vuoksi.
Sen sijaan eduskunnassa energia-asioista vastaavan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) suostui haastatteluun.
– Tämä on perussuomalaisten ja oma kantani: Tuulivoimalle ei pidä rakentaa mitään uusia tukimuotoja, sanoi Turunen puhelinhaastattelussa.
Turunen sanoo omana mielipiteenään, että vuosille 2018–2020 esitetystä uusiutuvan sähkön tuotantotuesta voitaisiin rajata tarvittaessa tuulivoima kokonaan pois. Turunen perustelee näkemystään sillä, että tuulisähkö saa nykyisen syöttötariffin puitteissa tukea vielä 2020-luvun lopulle saakka.
Syöttötariffi kävi kalliiksi
Puolueiden kädenvääntö johtuu nykyisestä syöttötariffista, joka on tullut kiusallisen kalliiksi niukkoina aikoina. Energiaviraston mukaan tuulivoimatukea maksettiin viime vuonna verovaroista 142 miljoonaa euroa.
Virasto arvioi, että vuosien 2011–2030 aikana tukeen uppoaa yhteensä 3,2 miljardia euroa. Summa jää arviota pienemmäksi, mikäli sähkö kallistuu selvästi nykyisestä.
Toisaalta esimerkiksi taloustieteen professori Matti Liski on laskenut, että erityisesti Ruotsin tuulivoimarakentaminen on pudottanut sähkön hintaa enemmän kuin mitä tuulivoimalle on maksettu tukea.
Tuulivoima on myös toteuttanut sille asetetun poliittisen tavoitteen: se on syrjäyttänyt hiililauhdevoimaloita kannattamattomina pois sähkömarkkinoilta. Tämä tosin on aiheuttanut huolen sähkötehon riittävyydestä kovimpien pakkasten kulutushuippujen aikana.
Energia-alan asiantuntijoiden mukaan tuulivoimalla on jatkossa merkittävä rooli Pohjoismaiden sähköjärjestelmässä. Teknologia halpenee edelleen, mutta ilman tukia sitä ei kannata vielä rakentaa. Tukkusähkö kun on liian halpaa.