Kolmeen vuosikymmeneen mahtuu monenlaista toimintaa. Merinovan toiminnalle on ollut luonteenomaista toimia ajan hermolla ja tehdä asioita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Teknologiakeskus Oy Merinova Ab perustettiin aikana, jolloin vaasalainen teollisuus eli suurta rakennemuutosta. Asean, sittemmin ABB:n, omistukseen siirtyneen Strömbergin tapaan muuallakin teollisuudessa tehostettiin toimintaa, vahvan markan politiikka heikensi vientiyritysten kilpailukykyä, ja ennusmerkit 1990-luvun alun lamasta olivat ilmassa.
Teollisuusvetoinen työryhmä ehdotti teknologiakeskuksen perustamista jo vuonna 1987, ja ehdotus toteutui kaksi vuotta myöhemmin, kun Vaasan yliopisto ja Vaasan kaupunki sopivat Merenkurkun Innovaatiokeskus Merinovan perustamisesta. Merinovan osakkaiksi kutsuttiin mukaan myös teollisuusyrityksiä, joista etenkin ABB:n panostus uuteen keskukseen oli merkittävä.
Lama-aikana kasvanut
Koska teollisuuden rakennemurroksen myötä isot yritykset keskittyivät entistä enemmän ydinosaamiseensa, Merinovan alkuvuosien projektit suuntautuivat vahvasti alihankkijayritysten toimintaedellytysten kehittämiseen. Samalla edistettiin yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyötä sekä autettiin uusien yritysten syntymisessä. Vuonna 1992 perustettiin yhteistyössä seudun yritysten ja kuntien kanssa Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia, joka vuonna 2008 siirtyi VASEKin yhteyteen.
Merinovan toiminnan alkutaivalta väritti Suomen pahin lama, mutta myös Euroopan Unionin merkityksen kasvaminen. 1990-luvun alkupuolella haettiin ja toteutettiin ensimmäiset EU-rahoitteiset hankkeet ja käynnistettiin osaamiskeskustoiminta. Vaasan ja Merinovan ensimmäinen OSKE-ohjelma keskittyi energiateknologiaan, ja OSKE valmisteli merkittäviä alueellisia hankkeita, kuten esimerkiksi Teknologian tutkimus- ja koulutuskeskus Technobothnian perustamista.
1990-luvun jälkipuoliskolla käynnistettiin muun muassa ensimmäiset InvestIn- ja PowerPro-hankkeet sekä Pohjanmaan energiatoimisto. Vuonna 1999 perustettiin Merinova Kiinteistöt, joka parin vuoden kuluttua muutti nimensä Oy Vaasa Parks Ab:ksi.
Energiasta tuli ykkönen
2000-luvulla Merinova keskittyi entistä enemmän energiateknologiaan. OSKEn puitteissa toteutettiin esimerkiksi valtakunnallinen Sähköverkkovisio ja Roadmap-hanke ja käynnistettiin TEKNO 2005 -palveluohjelma. Yhteistyössä seudun toimijoiden kanssa aloitettiin myös polttomoottoritekniikan lahjoitusprofessuurin valmistelu Vaasan yliopistoon. Pohjanmaan Energiastrategian ja Vaasa Science Park -hankkeen toteutus kuuluvat myös tähän aikakauteen.
Energiateknologiaan liittyvä työ muuttui yhä enemmän valtakunnalliseksi. Kolmannella OSKE-kaudella Vaasa johti kansallista Tulevaisuuden energiateknologiat -ohjelmaa. Samaan aikaan Tekesin toteuttaman hajautetun energian DENSY-ohjelman johtajana toimi Jonas Wolff Merinovasta.
2010-luvulle tultaessa Merinova aloitti 10 vuotta aiemmin perustamansa EnergyVaasa -toiminnan yhteismarkkinoinnin yhdessä VASEKin kanssa. Samaan aikaan kehitettiin DEMVE-laboratoriota ja aloitettiin smartgrid-professuurin valmistelu Vaasan yliopistolle. Sähköverkkovisio 2025 ja Roadmap-hanke toteutettiin vuosikymmenen loppupuoliskolla.
Valtion päätettyä osaamiskeskusohjelmien lopettamisesta Merinova ryhtyi valmistelemaan INKA-ohjelmakautta yhdessä teollisuuden, kaupungin ja korkeakoulujen kanssa. Vuosina 2014-2017 toteutettuun INKA-ohjelmaan kuului monia hankevalmisteluja, kuten esimerkiksi Sundom Smartgrid, WasaStation-energiaratkaisut ja EnergyLab. INKAn jatkoksi käynnistettiin AIKO-ohjelmassa Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut -ohjelmakokonaisuus.
Viime vuosien näkyviä toimia ovat olleet esimerkiksi VASEKin kanssa yhdessä käynnistetty EU Affairs Manager -toiminta ja EnergySpin -yrityskiihdyttämö sekä Digitalisation Academyn perustaminen.
Palveluliiketoiminta kasvaa
Hanketoiminnan lisäksi Merinova on aina tarjonnut palveluja yrityksille. 2000-luvun alussa palveluliiketoiminta ryhmitettiin Merinova Servicen alle ja sitä lähdettiin kehittämään systemaattisesti.
Vuosien varrella yritykset ovat käyttäneet Merinovan palveluja etenkin verkostojen ja prosessien kehittämisessä. Projektipäällikkötoiminta ja erilaiset analyysit ovat myös menneet hyvin kaupaksi.
Nykyään Merinovan toiminnasta noin puolet on palveluliiketoimintaa. Sen puitteissa teknologiakeskus palvelee vuosittain noin 120 yritystä.
Laaja omistuspohja
Vuosikymmenten varrella Merinovan omistuspohja on laajentunut useaan otteeseen. Nyt sen omistajiin kuuluu alueen vahvoja yrityksiä, alueen korkeakoulut sekä useita pohjalaiskuntia. Tällä hetkellä Merinovalla on 26 omistajaa. Elinkeinoelämä on edelleen vahva Merinovan omistaja, osakeyhtiöt omistavat yli 70 % teknologiakeskuksesta.
Merinovan hallitukseen kuuluvat Heikki Miilumäki (pj), Jan-Christer Eriksson (vpj), Hans-Alexander Öst, Pekka Ruhkala, Johan Ågren, Örjan Andersson sekä Tomas Häyry. Varajäsenet ovat Kai Kamila, Peri Helo, Susanna Slotte-Kock ja Tauno Kekäle.
Merinova viettää 30-vuotisjuhlaansa yhdessä sidosryhmiensä kanssa Wasa Innovation Centerissä perjantaina 6.9.
Lisätietoja: toimitusjohtaja Mika Konu, puh 040 073 0747, mika.konu@merinova.fi
