Merinovan aamukahvivieraana Johanna Penttinen-Källroos, Stormossen

Perjantaina 12. kesäkuuta Merinovan aamukahveilla vieraili Stormossenin ympäristö- ja laatupäällikkö Johanna Penttinen-Källroos. Kahvipöydän ääressä keskusteltiin kiertotaloudesta, jätehuollon kehityksestä sekä alan jatkuvasta muutoksesta.

Stormossen ja kiertotalous käytännössä

Stormossen on vuonna 1985 perustettu kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, joka vastaa jätehuollosta Vaasan seudulla. Yritys on ollut kiertotalouden edelläkävijä jo vuosikymmenten ajan: biokaasun tuotanto käynnistyi vuonna 1990, ja toimintaa on kehitetty määrätietoisesti muun muassa kaasun jalostuksen, biokaasutankkauspalveluiden sekä kierrätysmyymälä Minimossenin kautta.

Stormossenin toiminnan mittakaava on merkittävä. Vuonna 2025 yhtiö käsitteli noin 17 000 tonnia biojätettä sekä yli 30 000 tonnia lietteitä, joista tuotettiin noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä biokaasua. Vuonna 2026 valmistuva kolmas bioreaktori kasvattaa tuotantokapasiteettia entisestään.

Jätehuollossa painopiste on yhä vahvemmin materiaalien kierrättämisessä ja hyödyntämisessä. Stormossenin alueella vain noin yksi prosentti jätteestä päätyy kaatopaikalle, ja loput hyödynnetään materiaalina tai energiana.

Aamukahvin äärellä kuultua

Johanna Penttinen-Källroosin ura Stormossenilla on esimerkki pitkäjänteisestä osaamisen kehittämisestä yrityksen sisällä. Hän aloitti yrityksessä harjoittelijana ja on vuosien varrella edennyt asiakaspalvelun kautta ympäristö- ja laatupäälliköksi sekä johtoryhmän jäseneksi. Tällä hetkellä hänellä on takanaan jo 27 vuotta Stormossenilla. Koulutukseltaan Penttinen-Källroos on puutarhurimestari sekä ympäristö- ja rakennusinsinööri, ja hän viimeistelee parhaillaan teollisen johtamisen maisterintutkintoa.

Penttinen-Källroosin kanssa keskusteltiin muun muassa

🔹 biojätteen ja lietteiden käsittelystä sekä biokaasun tuotannosta
🔹 kiertotalouden ja jätehierarkian merkityksestä osana kestävää kehitystä
🔹 EU:n tiukentuvista kierrätystavoitteista ja niiden vaikutuksista toimialaan
🔹 laatu- ja ympäristötyön roolista jatkuvasti kehittyvässä toimintaympäristössä
🔹 mahdollisista yhteistyömahdollisuuksista tulevissa kehityshankkeissa

Keskustelun aikana todettiin, että jätehuollon ja kiertotalouden kehitys ei ole koskaan valmis. Alan toimintaa ohjaavat jatkuvasti muuttuvat vaatimukset, teknologiat ja kierrätystavoitteet, mikä pitää kehitystyön jatkuvana sekä mielenkiintoisena. Samalla nousi esiin myös yhteistyön merkitys alueen toimijoiden välillä, sillä monet tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet edellyttävät eri organisaatioiden osaamisen yhdistämistä.

Lämmin kiitos Johannalle mielenkiintoisesta ja antoisasta aamukahvikeskustelusta!